Sametin jälkeen alkoi joulu lähtestymään uhkaavasti, joten matka jatkui kohti Krabia ja luokkakaveria Jenniä, joka on suorittamassa työharjoitteluaan Ao Nangilla snorklausoppaana sukellusfirmassa. Aamulla paatti Rayongiin, sieltä bussilla iltapäivällä Bangkokiin. Tekstiviestittelyä Janin kanssa, joka ei vieläkään viihtynyt Pattayalla ja aivan järjettömällä kiireellä kohti bussiasemaa. Kysyin taksikuskilta, että ehtiikö puolessa tunnissa asemalle ja hän epäili vahvasti. Lupasin matkalla maksaa hieman ekstraa kyydistä, jos ehdin ja sälli painoi tallan pohjaan sanoja "faster", "go", "move" ja "speed" toistellen. Kaarsimme bussiaseman pihaan minuuttia vaille, tipit kouraan ja juoksujalkaa ovelle, jossa Jani odotteli rauhallisena ja kerto, että löyty sieltä myöhempikin bussi. Yö vietettiin siis välillä Bangkok - Krabi ja olimme perillä Ao Nangissa jo ennen yhdeksää. Joulun odottelu sujui rauhallisissa merkeissä tutustuen Ao Nangin eri rantoihin, koska itse kaupungissa ei kyllä tapahdu mitään.
Railaylla riitti kiivettävää ja kiipeilijöitä. Oisko tääl sopivat maisemat työharkkaan?
Jouluaattona oli Jennin työporukka varannut pöydän eräästä suomalaisomisteisesta ravintolasta, ja jouluruokaa tarjosi kunnon väki. Laskimme lautaselta kymmenen eri ruokalajia aina kinkusta ja rosollista lohen kautta luumujälkkäriin. Suomenkieliset joululaulut lisäsivät ennestään kovin vähäistä joulutunnelmaa.
"Jouluruokaa tarjoo kunnon väki.."
Joulun jälkeen Janilla koitti lähdön aika ja Jenni sai miut puhuttua mukaan Open Water Diver -sukelluskurssille, joten jäin vielä Ao Nangiin. Kolmen päivän kurssin aikana opeteltiin teoriaa sukeltamisesta ja käytiin yhteensä neljällä sukelluksella. Oma kokemuspohjani lajista pohjautui elokuviin, joten oppimäärä oli valtava. Ei se ookaa iha semmoi, et heitetää kamat niskaan, painutaan pinnan alle ja tullaan sit pois ko ei enää huvita. Pitää laskea syvyyksiä, sukellusten kestoja, paineita pullossa, typpiaikoja ja ties mitä. Tosin sukelluskelloillahan ne nykyään suoritetaan, mutta tietysti kurssilla opetellaan myös se ruutupaperi-vaihtoehto. Kokemuksena kurssi oli erittäin valaiseva ja mielenkiintoinen. OWD -kurssin jälkeen saa sukeltaa 18 metrin syvyyteen. Ennen pulikointia asetin tavoitteeks löytää Nemon ja kyllähä sieltä semmonenki löyty. Ja Dory ja Gill kans! Suosittelen lämpimästi.
Raya Diversin veneellä riitti väkeä joulun pyhinä.
Dyykkailujen jälkeen alkoi uudenvuoden suunnittelu ja päätin vetäytyä johonkin rauhalliseen paikkaan vaihtamaan vuotta. Melkein jo lähdin Krabilta etelän saaria kohti, mutta tulin järkiini ja suuntasin "oikeaan suuntaan" eli pohjoiseen. Lokaatioksi valikoitui Ko Changin saari, josta kuulin ensimmäisen kerran reissun päällä joltain sälliltä. Samannimisiä saaria on Thaimaassa kaksi, ja tämä oli niistä se länsirannikolla sijaitseva, monen mielestä parempi saari. Bussi Ranongiin ja sieltä veneellä 1½h itse saarelle. Ostin tiketin paattiin suoraan guesthousesta jossa yövyin ja he varasivat vielä saareltakin ensimmäiseksi yöksi bungalowin. Tää oli eka kerta reissulla, kun varasin jotain etukäteen ja odotukset eivät olleet kovin korkealla. Mutta toisin kävi.
Saarella on yksi pääranta, Long Beach, jossa suurin osa majoituksentarjoajista sijaitsee. Oma bungalowini löytyi kuitenkin noin neljän kilometrin päästä Long Beachilta pohjoiseen, jossa oli yksi pulju bungaloweineen. Oma kallioiden ympäröimä pieni hiekkaranta ja ehkä noin kymmenkunta ympäristöön ripoteltua bungalowia takasi juuri sen rauhan ja eristäytymisen, jota olin lähtenyt viimeisiksi päiviksi hakemaan. Paikan omistaja perheineen kutsui kaikki viisi paikalla ollutta vierasta yhteiseen uudenvuoden viettoon muiden lähtiessä kohti oikeita bileitä Long Beachille. Söimme thaimaalais-saksalais-sveitsiläis-itävaltalais-suomalaisella porukalla huikean illallisen ja jatkoimme iltaa pikkutunneille saakka. Puolen yön aikaan ei kuulunut rakettien pauketta, vaan lähetimme taivaalle perinteisiä kynttilälyhtyjä. Sveitsiläismies kertoi käyneensä Suomessa interraililla vuonna 1983 ja kertoi inhonneensa Oulua, koska siellä haisi jonkun rengastehtaan päästöt. En osannut juurikaan ottaa kantaa aiheeseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti